Tausta

VOC-mittauksia tehdään silloin kun epäillään rakennuksen materiaaleissa olevan epätavanomaista kemiallista hajoamista tai uudiskohteiden osalta epäillään uusien rakennus- ja sisustusmateriaalien, pinnoitteiden tai kiintokalusteiden aiheuttavat haitallisessa määrin kemiallisia päästöjä. Sisäilman haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voidaan mitata aktiivisella näytteenottomenetelmällä suoraan sisäilmasta, jolloin sisäilmanäyte kerätään pumpun avulla adsorbenttiputkeen esim. Tenax TA. Materiaaliemissioita voidaan sen sijaan arvioida FLEC-mittauksin, jossa materiaalin pinnalle asetetaan tiiviisti metallinen kupu (FLEC-laite) ja sen kautta imetään / puhalletaan ilmaa adsorbenttiputkiin. FLEC-mittauksella arvioitavan materiaaliemission virhemarinaali on kuitenkin suurempi kuin sisäilmanäytteillä saadut mittaustulokset. Lisäksi materiaalien emissiota voidaan arvioida VOC-BULK-näyttein, jossa tutkittava materiaalinäyte lähetetään laboratorioon analysoitavaksi. VOC-BULK ei ole varsinaisesti viranomaisten hyväksymä, validoitu menetelmä, mutta Työterveyslaitos (TTL) on laatinut myös tälle mittaustavalle toimistotyyppisten rakennusten viitearvoja, joiden ylittyminen saattaa viitata epätavanomaiseen kemialliseen käyttäytymiseen. Tässä osiossa keskitytään kuitenkin lähinnä sisäilmasta mitattuihin VOC-pitoisuuksiin, eikä materiaaliemissioiden mittaukseen.

VOC-yhdisteitä mitattaessa asuinhuoneistojen sisäilmasta, tulisi tutkimustuloksia ensisijaisesti verrata asumisterveysasetuksessa (STMa 545/2015) esitettyihin toimenpiderajoihin: TVOC 400 µg/m3, yksittäinen yhdiste 50 µg/m3, 2-EH 10 µg/m3, TXIB 10 µg/m3 ja styreeni 40 µg/m3. Lisäksi TTL on tehnyt tutkimusta toimistotyyppisiin rakennuksiin ja laatinut viitearvoja VOC-pitoisuuksiin toimistotyyppisen rakennuksen sisäilmaan, jossa viitearvon ylittyminen viittaa epätavanomaiseen pitoisuuteen. Ohjeessa on ilmoitettu viitearvoksi valitun tutkimusaineiston P90-pitoisuus, mikä tarkoittaa sitä, että 90 %:ssa tutkimuskohteiden referenssiaineistossa yhdisteen pitoisuus sisäilmassa on ilmoitetun viitearvon alapuolella. Viitearvot ovat esitetty alla olevissa taulukoissa.

YhdisteViitearvo
TVOC100 µg/m3
Ammoniakki25 µg/ m3
Formaldehydi15 µg/ m3

Alifaattiset hiilivedyt

YhdisteViitearvo
Nonaani2 µg/m3
Heptaani3 µg/m3
2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 4 µg/m3
Oktaani1 µg/m3
Dekaani3 µg/m3
Undekaani3 µg/m3

Aromaattiset hiilivedyt

YhdisteViitearvo
Tolueeni4 µg/m3
Bentseeni1 µg/ m3
Ksyleenit (m,o,p)6 µg/m3
Etyylibentseeni3 µg/m3
1,2,4-Trimetyyli-bentseeni2 µg/m3

Aldehydit ja ketonit

YhdisteViitearvo
Bentsaldehydi2 µg/m3
Nonanaali5 µg/m3
Dekanaali3 µg/m3
Heksanaali6 µg/m3
Oktanaali2 µg/m3
Pentanaali3 µg/m3
Asetofenoni1 µg/m3
Heptanaali2 µg/m

Alkoholit

YhdisteViitearvo
Butanoli4 µg/m3
2-Etyyli-1-heksanoli4 µg/m3
Bentsyylialkoholi6 µg/m3
2-Metyyli-1-propanoli 3 µg/m3

Esterit

YhdisteViitearvo
Texanol6 µg/m3
TXIB6 µg/m3
n-Butyyliasetaatti4 µg/m3
2-(2-Butoksietoksi)-etyyliasetaatti5 µg/m3
Etyyliasetaatti7 µg/m3

Fenolit

YhdisteViitearvo
Fenoli3 µg/m3

Glykolit ja glykolieetterit

YhdisteViitearvo
1,2-Propaanidioli12 µg/m3
2-(Etoksietoksi)etanoli 15 µg/m3
2-Fenoksietanoli3 µg/m3
2-(2-Butoksietoksi) etanoli6 µg/m3
2-Butoksietanoli7 µg/m3
1-Metoksi-2-propanoli5 µg/m3

Orgaaniset hapot

YhdisteViitearvo
Heksaanihappo11 µg/m3
Propaanihappo8 µg/ m3

Pii-yhdisteet

YhdisteViitearvo
Dekametyylisyklopentasiloksaani10 µg/m3

Terpeenit

YhdisteViitearvo
1,2-Propaanidioli12 µg/m3
2-(Etoksietoksi)etanoli 15 µg/m3
2-Fenoksietanoli3 µg/m3
2-(2-Butoksietoksi) etanoli6 µg/m3
2-Butoksietanoli7 µg/m3
1-Metoksi-2-propanoli5 µg/m3

Tutkimustulosten tulkinnassa tulisi asuinhuoneistojen osalta ottaa huomioon myös ilmanvaihdon toteutustapa, sillä tehokkaassa koneellisessa tulo-poistojärjestelmässä pitoisuudet laimenevat selkeästi tehokkaammin kuin esim. luonnollisen ilmanvaihdon rakennuksissa. Eli aiemmin esitetyt asuinhuoneistojen toimenpiderajat eivät aina kerro, onko rakennuksessa epätavanomaisen paljon VOC-päästöjä, mikäli ilmanvaihtuvuus on mittausajankohtana tehokasta. Eli TTL:n viitearvoja voidaan siis verrata tietyissä määrin myös asuinhuoneistotyyppiseen rakennukseen, mikäli tiedetään, että asuinhuoneistossa on tehokas ilmanvaihto. Ilman vaihtuvuus vaikuttaa suoraan verrannollisesti epäpuhtauksien pitoisuuteen sisäilmassa ja näin ollen tehokasta ilmanvaihtoa ja heikosti toimivaa luonnollista ilmanvaihtoa ei voida asettaa täysin samalle lähtöviivalle. Onneksi kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia tekevä pätevä asiantuntija tiedostaa ainakin pääpiirteittäin, mikä on epätavanomainen ja mikä tavanomainen olosuhde.