Miksi asbestia ja haitta-aineita tutkitaan
Asbestia on käytetty Suomessa rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1993. Asbesti on luonnonkuitu, jota on historiallisesti käytetty monenlaisissa rakennusmateriaaleissa sen kestävyyden, lämmön-/palonkestävyyden ja eristävien ominaisuuksien vuoksi. Kuitenkin asbestille altistumisen tiedetään aiheuttavan vakavia terveyshaittoja, mukaan lukien asbestoosi ja keuhkosyöpä.
Asbesti- ja haitta-ainetutkimus voi tulla tarpeeseen peruskorjauksen tai purkutyön yhteydessä. Asbestia ja muita haitta-aineita sisältäviä materiaaleja on käytetty rakennuskannassamme useita vuosikymmeniä. Haitta-aine on yleistermi sellaisista rakennusmateriaaleissa käytetyistä aineista, jotka ovat terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Myös asbesti on haitta-aine, mutta sen terveydellinen merkitys on koettu niin oleelliseksi, että se halutaan nostaa myös tässä erilliseksi osa-alueeksi puhuttaessa haitta-aineista. Rakennusmateriaalien asbestista ja haitta-aineista voi lukea lisää kohdasta Asbesti ja haitta-aineet.
Asbestikartoitus
Asbestikartoitus on selvitys asbestin sijainnista rakenteissa ja teknisissä järjestelmissä sekä asbestia sisältävien materiaalien pölyävyydestä niitä käsiteltäessä tai purettaessa. Rakenteista otetaan näytteitä laboratoriossa tehtävää asbestianalyysiä varten. Kartoitusraportin tietoja käytetään tilojen käyttöturvallisuuden arviointiin, korjaus- ja purkutöiden suunnitteluun, kustannuslaskentaan ja työturvallisuusriskien hallintaan sekä korjaus- ja purkutöissä syntyvien jätteiden lajitteluohjeiden laatimiseen. Asbestikartoitus tai sen sisältämät tiedot liitetään huolto- ja purkutyön turvallisuusasiakirjaan.
Asbestikartoitus on keskeinen osa korjausrakentamisen valmisteluprosessia, erityisesti kun kyseessä ovat ennen vuotta 1994 rakennetut rakennukset. Rakennuksen rakennusmateriaalit, sisältäen talotekniset järjestelmät, tulee aina tutkia, kun kiinteistöön tehdään korjaus- tai purkutöitä ja rakennus on valmistunut ennen vuotta 1994 (Valtioneuvoston asetus 684/2015 määrää). Asbestikartoitus on tutkimus, missä selvitetään rakennuksessa, tai tietyssä rakennusosassa käytettyjen, asbestia sisältävien materiaalien määrät, asbestilaadut ja asbestia sisältävän materiaalin kunto sekä pölyävyys purettaessa.
Haitta-ainetutkimus
Asbestin lisäksi on olemassa monia muitakin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia haitta-aineita, kuten PAH-, PCB-, raskasmetalliyhdisteet (esim, lyijy) tai öljyhiilivedyt (esim. bentseeni). Kaikki haitta-aineita sisältävät materiaalit eivät aiheuta välitöntä haittaa tilan käyttäjälle. Kuitenkin esim. PAH-yhdisteet ovat sellaisia, joita voi esiintyä sisäilmassa ja saattavat heikentää sisäilman laatua.
Haitta-ainetutkimuksella tarkoitetaan tutkimuskohteessa tehtävää haitta-ainepitoisten materiaalien selvittämistä ja haitta-aineiden analysoimista. Haitta-ainetutkimuksissa tutkitaan pintamateriaalien lisäksi rakenteiden sisäiset haitalliset aineet ja rakenteisiin mahdollisesti imeytyneet muut haitalliset aineet. Rakenteiden selvittämistä ja näytteiden ottoa varten voidaan tehdä rakenneavauksia. Tutkimustulokset esitetään haitta-ainetutkimusraportissa. Se on kattava asiakirja tilojen käyttöturvallisuuden arviointiin, korjaus- ja purkutöiden korjaussuunnitteluun, kustannuslaskentaan ja työturvallisuusriskien selvittämiseen ja hallintaan, haitta-ainepitoisten materiaalien määräarvion laatimiseen sekä korjaus- ja purkutöissä syntyvien jätteiden lajitteluohjeiden laatimiseen. Haitta-ainetutkimusraportissa tulee ottaa kantaa ympäristöriskien arviointiin ja tarvittaviin jatkotutkimuksiin, esimerkiksi kun purkujätettä halutaan käyttää uudelleen maarakentamisessa tai muussa käytössä (mm. betonin hyötykäyttökelpoisuus jne.).
Haitta-ainetutkimus kannattaa tehdä asbestikartoituksen tai kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen yhteydessä, jos haitta-aineella epäillään olevan vaikutus sisäilman laatuun. Muutoinkin rakenneavauksia tehtäessä olisi suotuisat edellytykset selvittää laajemmin rakenteiden sisältämät haitta-aineet. Haitta-ainetutkimuksessa selvitetään rakenteiden ja taloteknisten järjestelmien sisältämien haitta-aineiden määrä ja sijainti. Tutkimusraportissa annetaan myös haitta-ainetta sisältävän materiaalin jäteluokka, sekä ohjeet mahdollisen purkutyön toteutuksesta. Lisäksi tutkimuksessa voidaan selvittää purkujätteen hyötykäyttökelpoisuutta esim. betoni- ja tiilirakenteiden osalta.