Tausta

Rakennuksen kosteudenhallinnan tarkoitus on estää ylimääräisen ja vahinkoa aiheuttavan kosteuden syntyminen rakenteisiin projektihallinnon suunnittelun, toteutuksen, ylläpidon ja käytön keinoin. Kosteudenhallintaan kuuluu kosteuden hallinta sen kaikissa muodoissa (vesi, lumi, jää, vesihöyry). Rakennushankkeen kosteudenhallintaprosessi on katkeamaton ja tietoa kumuloiva laadunhallintaprosessi, jolla hallitaan rakennuksen kosteusteknistä suunnittelua sekä rakennusaikaisen kosteusrasituksen minimointia ja käytönaikaisen kosteusteknisen kestävyyden varmistamista. Näin varmistetaan myös laadukas, terve ja kosteusteknisesti oikein toimiva rakennus.

Kosteudenhallinnasta vastaava kosteudenhallintakoordinaattori toimii rakennushankkeessa hankkeeseen ryhtyvän edustajana. Kosteudenhallintakoordinaattori tai hänen nimeämä henkilösertifioitu kosteusmittaaja laatii suunnitelmat kosteudenmittaamisesta kosteudenhallintaselvityksen pohjalta. Kosteudenhallintakoordinaattori liittää mittauspöytäkirjat työmaan laatusuunnitelmaan liittyvänä tai tekee erilliset kirjalliset raportit. Usein myös työmaahenkilökunnalle järjestetään tarvittavia koulutustilaisuuksia, jotta jokainen työmaalla työskentelevä ymmärtää rakenteiden tarpeettoman kastumisen haitallisen merkityksen ja ilmoittaa mahdollisista vesivahinkohavainnoistaan työnjohdolle. Nämä erilliset ohjeet annetaan myös urakka-asiakirjojen yhteydessä esim. korjaustyöselostuksessa tai erillisissä asiakirjan liitteissä.

Alla on esitetty pääkohdat kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävistä:

Rakentamisvaihe 

  • Viranomaishyväksynnän hakeminen kosteudenhallintakoordinaattorin osalta. 
  • Työmaan yleisaikataulun tarkastaminen (kosteudenhallinnan osalta). 
  • Kosteudenhallintasuunnitelman tarkastaminen ja noudattamisen seuranta. 
  • Kosteudenhallinnan valvontaohjeen laatiminen ja sen seuranta. 
  • Urakoitsijoiden perehdytys kosteudenhallinnan toimintaohjeeseen. 
  • Ulkopuolisen kosteudenmittaajan hyväksyminen (jos eri henkilö kuin koordinaattori). 
  • Kosteusmittaussuunnitelma, tai sen tarkastaminen ja kommentointi. 
  • Osallistuminen kosteudenhallinnan kannalta kriittisiin kokouksiin ja katselmuksiin. 
  • Työmaan laadunvarmistussuunnitelman noudattamisen valvonta ja mittaustulosten arviointi. 
  • Materiaalivalintojen kommentointi kosteudenhallinnan näkökulmasta. 
  • Viikoittainen valvontakäynti työmaalla (sama henkilö kuin kosteudenhallintakoordinaattori). 
  • Viikoittainen raportointi valvonnan tuloksista ja ohjelman toteutumisesta. 
  • Työmaakokouksiin ja muihin palavereihin osallistuminen. 

Käytännön toimenpiteitä, joissa kosteudenhallintakoordinaattori ohjeistaa voivat olla seuraavia:

Suojaustoimet

  • Sadevesi ohjataan hallitusti pois rakennusalueelta, ettei vesi pääse valumaan seinäeristeisiin
  • Talvirakentamisessa lumen poisto ensisijaisesti mekaanisesti, ei sulattamalla
  • Sadeveden tunkeutuminen ulkoseinärakenteisiin estetään.
  • Ovet ja ikkunat asennetaan sellaisessa vaiheessa, ettei aukko joudu olemaan pitkiä aikoja auki. Tarvittaessa aukoissa käytetään väliaikaisia suojauksia. Erityistä huomiota kiinnitetään aukkojen ala-apukarmiin ja sen suojaukseen niin, ettei viistosade tunkeudu rakenteisiin.
  • Varaudutaan vesivahinkoihin ennalta (vesi-imuri tulee olla toimintavalmiina koko ajan työmaalla, kuivatuslaitteiden nopea saatavuus). Erityistä huomiota on kiinnitettävä lämmitysvesiverkoston mahdollisiin vuotoihin.
  • Huolehditaan työnaikaisten käyttövesien poistamisesta ja työssä käytettävä vesi hallitusti.

Rakennuksen kuivatus

  • Kuivatuksen alkaessa lisäkosteuden pääsy rakennukseen estetään ja mahdolliset vesilätäköt imuroidaan.
  • Kuivatus suunnitellaan ottaen huomioon ympäristöolosuhteet.
  • Olemassa olevan lämmitysjärjestelmän käyttö ja tarvittaessa lisälämmitys (lämmityslaitteiden likaantuminen ja rikkoutuminen huomioiden).
  • Sisäilman suhteellinen kosteus pyritään pitämään alle 50 %:ssa ja lämpötila yli 20 °C:ssa
  • Lämmittäminen ja kuivattaminen kondenssikuivaimien avulla on aloitettava välittömästi lattiavalun jälkeen, jotta rakenteet ehtivät päällystyskelpoisiksi työaikataulun puitteissa
  • Kuivatuksen tehokkuutta seurataan sisäilman lämpötila- ja kosteusmittauksin, pääurakoitsijan tulee mitata ja dokumentoida työmaan kosteus- ja lämpöolosuhteet (sisä- ja ulkoilman suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila) vähintään kolme kertaa viikossa. Toimenpidealueelle voidaan asentaa IoT-tekniikkaa käyttäviä antureita jatkuvaan mittaukseen.
  • Valetuilta betonilattioilta poistetaan sementtiliima hiomalla, tavaroiden varastointi lattioilla on järjestettävä niin, ettei lattioiden kuivuminen esty.
  • Valvoja ja vastaava toteaa rakenteiden kuivumisen kohteesta tehtävien kosteusmittausten avulla. Mittaustulosten on alitettava kyseiselle rakenneosalle/ päällystemateriaalille annettu betonialustalta vaadittava suhteellisen kosteuden raja-arvo.
  • Pääurakoitsijan on esitettävä betonilattioiden ja muurattujen seinien kuivumisaika-arviolaskelmat työaikataulun laadinnan yhteydessä ja varattava työaikataulussa rakenteiden kuivumiselle vähintään laskelmien edellyttämät kuivumisajat.
  • Käytettävän lattiabetonin vesisementtisuhde pitää olla riittävän alhainen, jotta sementin sitoutumisessa ei jää liikaa ylimääräistä vettä.
  • Kuivatukseen mahdollisesti tarvittavien lisälaitteiden saatavuus ja toimivuus kohteessa varmistetaan ennakkoon.
  • Kaikki tarvittava rakennusaikainen lämmitys ja kuivatus kuuluu pääurakkaan (esim. kondenssikuivaimet, lämminilmapuhaltimet jne.)

Kuivumisen todentaminen ja dokumentointi

  • Urakoitsija laatii ennakkoon kosteudenhallintasuunnitelman, perehtyy ohjekortin RT 103333 sisältöön sekä julkaisuihin ”Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi” ja ”Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet”.
  • Päällystettävyysraja-arvoja on annettu mm. betoni/betonilattiayhdistyksen ohjeissa BY45, joita noudatetaan, ellei tarkempia ohjeita ole käytettävissä. Rakennuttaja ja rakentaja voivat sopia näistä yleisistä ohjeista poikkeavista raja-arvoista, mikäli perustellut syyt tehtävään poikkeamaan on osoitettavissa. Kaikissa raja-arvon vaatimuksissa tulee esittää tuotevalmistajan tekniset vaatimukset ja muut materiaalitiedot arvioinnin tueksi. Mikäli tuotteen valmistaja antaa yleisiä ohjearvoja tiukempia vaatimuksia, noudatetaan näitä vaatimuksia. Päällystettävistä rakenteista kootaan luettelo, jossa on esitetty materiaalitiedot ja rakennevahvuudet sekä rakenteiden sijainti kohteessa.
  • Sallitut alustan kosteuspitoisuusraja-arvot ilmoitetaan suhteellisen kosteuspitoisuuden (RH %) arvoina. Mikäli kosteusraja-arvo on annettu paino-%, materiaalitoimittajalta tulisi saada tieto kyseistä paino-% vastaavasta RH-arvosta.
  • Kosteusmittausten suorittamisesta vastaava laatii työmaan käynnistysvaiheessa kosteusmittaussuunnitelman.
  • Rakenteiden riittävä kuivuminen todennetaan kohteesta tehtävien kosteusmittausten avulla. Toimenpidealueelle voidaan asentaa IoT-tekniikkaa käyttäviä antureita jatkuvaan mittaukseen.
  • Sisäilman suhteellista kosteutta (RH) ja lämpötilaa (T) mitataan jatkuvasti riittävän hyvien kuivumisolosuhteiden varmistamiseksi.
  • Betonirakenteiden suhteellista kosteutta (RH) ja lämpötilaa (T) mitataan rakenteiden kuivumisen toteamiseksi ja samalla varmistuu, että rakenteet kuivuvat suunnitellussa aikataulussa.
  • Mittaukset tehdään työmaaolosuhteisiin soveltuvilla sähköisillä suhteellisen kosteuden mittalaitteilla, jotka kalibroidaan säännöllisesti. Betoni ja muut kiviaineiset materiaalit mitataan jatkuvatoimisilla etäluettavilla antureilla, esim. Wiiste Oy:n tuotteilla, ja paikan päällä tehdään varmistusmittaukset, esim. Vaisala Oy:n HM40 näyttölaite ja HMP40S kosteus- ja lämpötilamittapäät tai teknisiltä ominaisuuksilta ja tarkkuudelta vastaavia mittalaitteita käyttäen. Paikalla tehtävät varmistusmittaukset suoritetaan ilmatilasta, rakenteisiin poratuista rei’istä ja/tai rakenteesta otetuista näytepaloista.
  • Kosteusteknisesti kriittisitä kohteista tehdään mallikatselmus ja siihen osallistuvat; rakennusfysiikan asiantuntija (rakennesuunnittelija), valvoja ja vastaava työnjohtaja. Mallikatselmusten lista kriittisistä kohdista ja niihin kohdistettavista työvaiheista tulee esittää kosteudenhallintasuunnitelmassa ja hyväksytettävä se rakennuksen valvojalla ja rakennesuunnittelijalla. Paikallisvalvontaa työmaalla tekevät valvoja ja vastaava työnjohtaja. Asioista sovitaan ja ne kirjataan esim. työmaakokousten yhteydessä.
  • Rakenteiden kosteusmittausten suorituspaikat esitetään myös mittaussuunnitelmissa ja täydennetään aina kulloisessakin mittausraportissa.
  • Mikäli on epäilys, että puurungon eristetiloihin on päässyt kosteutta, mitataan kosteus sisältä rakenteesta. Jos rakenteessa (puu tai lämmöneriste) havaitaan ylimääräistä kosteutta tai mikrobivaurioon viittaavaa hajua tai silmin havaittavaa kasvustoa, tulee rakenne poistaa ja korvata virheettömällä rakenteella.
  • Mikäli riittävää kuivumista ei tapahdu halutussa aikataulussa, ryhdytään tehostettuihin kuivatustoimenpiteisiin. Kaikki mittauspöytäkirjat ja kirjalliset ohjeet sekä tehostetun kuivatuksen toimenpiteet raportoidaan.
  • Rakenteiden päällystettävyyttä määrittäviä mittauksia ei tehdä pintakosteuden osoittimilla, joita voidaan kuitenkin käyttää rakenteissa mahdollisesti olevien kosteampien alueiden kartoittamiseen. Lisäksi ennen päällystämistä voidaan tehdä näytepalamittauksia betonin pinnalta ja porareikämittaukset.
  • Lattiarakenteiden kosteusmittaukset tehdään poranrei’istä vähintään kahdelta eri arviointisyvyydeltä, rakennepaksuuden kasvaessa tehdään useammalta arviointisyvyydeltä. Kosteusmittauksen tulee tapahtua mitattavan reiän pohjalta. Reikä suojataan sähköputkella tai vastaavalla ja tiivistetään huolella.

Vastaanottovaihe ja rakennuksen käyttöönotto 

  • Kosteudenhallintakoordinaattori hyväksyy kosteudenhallinnan kannalta kriittiset työvaiheet. 
  • Kosteudenhallintakoordinaattori varmistaa suunnittelijan kanssa, että rakennuksen tekniikka toimii suunnitellusti. 
  • Kosteudenhallintakoordinaattori raportoi käyttöönottovaiheen onnistuminen. 
  • Kosteudenhallintakoordinaattori päättää mahdollisten puutteiden osalta jatkotoimenpiteet. 
  • Laadunvarmistuksen loppudokumenttien laadinta – tiivistelmä hankkeen aikaisesta kosteudenhallinnasta, kosteudenhallinnan loppuraportti, laadunvarmistuskokeiden loppuraportti.  
  • Laadunvarmistuksen loppudokumenttien sisällön sekä raporttien tallentaminen projektipankkiin tai asiakirjojen luovutus muutoin sähköisesti