Projektinjohto ja valvonta

Mitä on projektinjohtopalvelu?

Rakentamisen ja ennen kaikkea korjausrakentamisen, joiden parissa enemmikseen toimimme, projektinjohtopalvelut voivat tarkoittaa usein tavanomaista valvontaa, pitäen sisällään myös rakennuttamispalveluita. Joskus projektinjohto mielletään myös laajemmin esim. osana hankesuunnittelua tai projektinjohtourakointia tmv., jossa tehtävien laajuus ja vastuut ovat tavanomaista korjaushankkeen valvontaa monimuotoisemmat ja laajemmat. Projektinjohtopalveluiden tarjoaminen edellyttää laajaa asiantuntemusta rakennusalalta, projektinhallinnan menetelmistä sekä kykyä toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti monimutkaisissa ja muuttuvissa tilanteissa. Palveluiden tavoitteena on varmistaa, että rakennusprojekti valmistuu suunnitellusti, laadukkaasti, turvallisesti ja kustannustehokkaasti, ottaen huomioon tilaajan toiveet ja tarpeet.

Valvonta on asiantuntijapalvelua, jota tarjotaan rakennusprojektin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa varmistamaan, että projekti toteutetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja laadukkaasti, suunnitelmien sekä kansallisten standardien, ohjeiden, määräysten mukaisesti. Projektinjohtopalvelut kattavat laajan kirjon erilaisia tehtäviä ja vastuita, jotka voivat vaihdella projektin luonteen, koon ja monimutkaisuuden mukaan. Näiden palvelujen tavoitteena on tarjota rakennuttajalle asiantuntemusta ja tukea päätöksenteossa koko projektin elinkaaren ajan. Seuraavassa on kuvattu keskeisiä osa-alueita, joita rakennuttamisen projektinjohtopalvelut tyypillisesti sisältävät:

Projektin suunnittelun johtaminen

Tähän sisältyy projektin laajuuden määrittely, aikataulutus, kaupallisten ja teknisten asiakirjojen tekoa tai tarkistamista ja suunnitteluprosessin yleinen koordinointi. Projektinjohtaja varmistaa, että kaikki suunnitelmat täyttävät rakennuttajan vaatimukset ja ovat yhdenmukaisia lainsäädännön, hyvän rakentamistavan ja alan standardien kanssa.

Hankkeen organisointi ja resurssien hallinta

Projektinjohtaja organisoi projektitiimin, määrittelee tehtäväjaot ja vastuualueet sekä varmistaa, että kaikki tarvittavat resurssit ovat käytettävissä projektin eri vaiheissa. Esim. sisäilmakorjaushankkeessa saattaa olla mukana eri suunnittelualoja, laadunvarmistusmittausta merkkiainekokein, tavanomaista laadunvalvontaa työvaihekatselmuksin, kosteuden- ja pölynhallintakoordinaattorin toimintaa ja yleistä viestimistä sidosryhmien välillä.

Laadunvalvonta

Laadunvalvontaan kuuluu suunnitelmien tarkastus, työn laadun seuranta rakennusvaiheen aikana ja työvaihe- sekä vastaanottotarkastukset. Lisäksi pidetään yhteisiä työmaakokouksia, joissa voidaan päätösvaltaisella osallistujajoukolla tehdä joitain päätöksiä hankkeeseen liittyen. Valvojan tehtävä on varmistaa, että rakennustyöt täyttävät sovitut laatuvaatimukset ja -standardit, ohjata urakoitsijaa työmaalla sekä tiedottaa ja ylläpitää aktiivista keskustelua tilaajan kanssa.

Aikataulun hallinta

Projektinjohtaja saattaa joutua vastaamaan projektin aikataulun suunnittelusta, seurannasta ja päivittämisestä, varmistaen, että kaikki työvaiheet valmistuvat määräajassa.

Kustannusten hallinta

Tähän voi sisältyä tilaajan kanssa budjetin laatiminen, kustannusseuranta ja -ennusteiden päivitys projektin edetessä. Projektinjohtaja pyrkii varmistamaan, että projekti pysyy budjetissa ja tekee tarvittaessa ehdotuksia kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Kustannusten hallinnassa tasapainoillaan usein lisä- ja muutostöiden aiheuttamien kustannusvaikutusten kanssa, sekä sovitaan osapuolten kesken, mitkä työt katsotaan lisä- tai muutostöiksi. Valvojan kuuluu olla perillä kaupallisten ja teknisten asiakirjojen tavoiteasetteluista, joiden perusteella määräytyy myös tiettyjen urakan osien laskutuskelpoisuuden arviointi.

Sopimustekniset ohjaukset

Projektinjohtaja valmistelee urakkasopimukset, neuvottelee toimittajien ja alihankkijoiden kanssa ja hallinnoi sopimusasiakirjoja. Hän varmistaa, että kaikki sopimukset ovat linjassa projektin tavoitteiden kanssa, ja että ne vastaavat vähintään alan sen hetkisiä standardeja ja vaatimustasoa. Tähän kuuluu osana myös työmaakokoukset, joissa projektinjohtaja on tyypillisesti sihteerinä ja puheenjohtajana.

Viestintä ja sidosryhmien hallinta

Projektinjohtaja vastaa säännöllisestä viestinnästä projektin sidosryhmien, kuten tilaajan, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja viranomaisten, välillä. Hän myös hallinnoi mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutuksia projektin kulkuun. Myös työmaakokouksien järjestäminen sekä toimiminen kokouksien puheenjohtajana ja sihteerinä kuuluvat yleisesti projektinjohtoon.

Riskienhallinta

Projektinjohtaja tunnistaa projektin riskit, arvioi niiden vaikutukset ja toteuttaa toimenpiteitä riskien minimoimiseksi. Riskejä voivat olla tekniseen toteutukseen liittyviä, taloudellisia tai vaikkapa työmaan turvallisuuteen liittyviä. Myös työturvallisuusasiakirjaa ylläpidetään aina suunnittelusta toteutukseen ja valvoja toimii pääsääntöisesti turvallisuuskoordinaattorina.