Sisäilmaongelmaisen rakennuksen tutkimisessa, on syytä muistaa, että selvitysprosessin ensiaskeleet määrittävät usein suuntaviivat loppuvaiheen tuloksissa. Sisäilmaongelmasta kärsivien tilan käyttäjien kannalta kaikista tärkeintä on sisäilman laatua heikentävien tekijöiden poistaminen ja rakennuksen saattaminen alkuperäistä tarkoitustaan palvelevaan tilaan. Kiinteistön omistajien kannalta on tärkeää myös mahdollisista korjaustoimista aiheutuvat kustannukset, sekä kiinteistön arvon säilyminen. Tämän takia huolella valmisteltu sekä riittävän kattavasti ja aukottomasti tehty kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus tarjoaa yksiselitteiset ja tarpeen mukaiset toimenpide-ehdotukset. Aukottomat ja kattavat tutkimustulokset takaavat sen, että ehdotetuissa toimenpiteissä ei ajauduta yli- tai alikorjaamaan. Tällöin on kaikki mahdollisuudet saavuttaa haluttu lopputulos eli tarpeenmukaiset korjaustoimenpiteet.
Sisäilmaongelmaisen rakennuksen muuttaminen asuinkelvolliseksi vaatii ensi tilassa asiantuntevan kuntotutkijan tai kuntotutkimusryhmän. Kattavan sisäilma- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen tulosten perusteella voidaan määrittää selkeät toimenpide-ehdotukset epäpuhtauslähteiden poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Tämän jälkeen tarvitaan pätevä korjaussuunnittelija, jolla on hyvä ymmärrys ja kokemus rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta ja selkeä näkemys vauriorakenteiden korjausmenetelmistä. Suunnittelun jälkeen edetään rakennuttamisvaiheeseen, jossa kaikkien suunnitteluvaiheen urakka-asiakirjojen sisältö määrittää toteutuksen laatutason ja aikataulun. Varsinaisen korjaustyön toteutusvaiheessa laadunvarmistuksen ja työn suunnitelman mukaisen toteutuksen varmistamiseksi on tärkeää ottaa siihen tehtävään erikoistunut konsultti / valvoja. Lisäksi itse korjaushankkeeseen tulee valita sellainen urakoitsija, jolla on kompetenssia toteuttaa korjaustyö halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Näin yksinkertaista on esittää onnistuneen sisäilmakorjauksen prosessi.
Tutkimus
Suunnittelu
Rakennuttaminen