Kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia tekevien henkilöiden koulutus- ja osaamistaso vaihtelevat Suomessa hyvinkin paljon. Viime vuosina tutkijoiden osaamistasoa on pyritty parantamaan julkaisemalla kansallisia ohjeita ja pätevyyden osoittamisen sertifiointijärjestelmiä on aktiivisemmin otettu käyttöön. Itse olen kuitenkin huomannut, että erityisesti taloyhtiömaailmassa teetettävien tai yksityisten henkilöiden tilaamien tutkimusten ja niiden raportoinnin taso on ajoittain erittäin heikkoa. Saan jatkuvasti käsiini sellaisia tutkimusselostuksia, joiden perusteella ei voi tehdä ratkaisevia johtopäätöksiä tai toimenpide-ehdotuksia.
Monesti joko tutkimukset on tehty väärillä menetelmillä tai painottaen vääriä asioita, tulkinnat ovat vailla järjellistä pohdintaa ja toimenpide-ehdotukset pääasiassa sananhelinää. Tällöin tutkimuksiin kohdennetut varat ovat lähinnä rakennuksen omistajien tai käyttäjien henkisen haavan hoitoon, mutta todellisia ongelmia ei tällaisilla puolihuolimattomilla tutkimuksilla ratkaista.
Kuluttajan kannalta olemme kuitenkin tänä vuonna (2020) ottaneet askeleen parempaan suuntaan. Valtioneuvoston asetuksella ollaan tarjoamassa avustuksia asuinkiinteistön omistajille, kuten taloyhtiöt ja yksityiset. Avustukset koskevat kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten sekä vaurioituneiden rakenteiden tai perusparannuksien korjaussuunnittelun aiheuttamia kustannuksia. Avustuksen myöntäjänä on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja alustavasti on puhuttu, että avustusta voisi saada jopa 50 % muodostuvista kustannuksista. Yhtenä kriteerinä avustuksen myöntämiselle on mm. kuntotutkimuksen tehneen tutkijan pätevyys. Pätevä kuntotutkija voisi olla esimerkiksi rakennusterveysasiantuntija, kosteusvaurion kuntotutkija tai vastaava ja itse kuntotutkimus tehty kansallisia ohjeita (esim. Ympäristöopas 2016) soveltaen.
Kosteus- ja hometalkoiden kehittämishankkeissa määriteltiin erilaisia kuntotutkimustöitä tekevien asiantuntijoiden pätevöitymiseen liittyviä peruskoulutus- ja työkokemusvaatimuksia sekä tarvittavien osaamisvaatimusten sisältöjä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (STMa 545/2015) liitteissä on määritelty pätevyysvaatimukset terveysviranomaisten käyttämille ulkopuolisille asiantuntijoille, jotka ovat: rakennusterveysasiantuntija (RTA), sisäilma-asiantuntija (SISA) ja kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT). Näistä laajimmat osaamisvaatimukset on rakennusterveysasiantuntijoilla. Asumisterveysasetuksen liitteessä 3 mainittujen asiantuntijoiden tulee tuntea tärkeimmät sisäympäristötekijät ja niiden lähteet, mittaus- ja näytteenottomenetelmät sekä epäpuhtauksien toimenpiderajat. Rakennusterveysasiantuntijoiden ja sisäilma-asiantuntijoiden henkilösertifikaatit myöntää VTT Expert Services Oy. Kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyyksiä myöntää Fise Oy. Lisäksi näillä auktorisoiduilla pätevyyden myöntäjien piirissä on monia muita erikoisosaamiseen liittyviä pätevyyksiä, kuten kosteusvaurion korjaussuunnittelija tai rakennuksen tiiveyden mittaaja.
Edellä esitettyjen asioiden saattelemana haluan kannustaa tutkimusten tilaajia huomioimaan kuntotutkijoiden pätevyyden ja teetettävän kuntotutkimuksen laadun. Enkä suosittele tätä pelkästään sen takia, että tutkimuksiin voisi saada avustusta aiheutuneisiin kustannuksiin, vaan myös sen takia, että laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset tutkimukset mahdollistavat paremmin myös todellisen ongelman poistamisen / ratkaisun. Olkaa siis ihmiset viisaita tilatessani tutkimuksia ja korjaussuunnittelua sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.
Itselläni on RTA:n eli rakennusterveysasiantuntijan pätevyys (VTT C-25267-26-19), minkä lisäksi Aalto-yliopistossa suorittamani diplomi-insinöörin opinnot painottuivat aikanaan rakennusfysiikkaan ja materiaalitekniikkaan. Jos kaipaat asiantuntemusta, ole rohkeasti yhteydessä.